Viikonloppuna Simo täytti 7 viikkoa ja touhua & tohinaa riitti. Ärripurrilassa oli visiitillä Duffy-eno, isosisko Rymy ja tämän seuraneiti Hirmu. Simo sai hieroa tuttavuutta näiden tilapäisten laumanvahvistusten kanssa, eikä ollut niistä moinenskaan. Vauhti-Simppa huiteli kuuden aikuisen kanssa pihamaalla ihan muina miehinä ja harjoitteli äijänä astumisotteita Rymyyn. Noloa, mutta elämä on....
Maanantaiaamuna siistittiin vähän kynsiä & korvakarvoja ja huristeltiin tohtorilaan sirutukseen ja terveystarkastukseen. Simon ensimmäinen automatka sujui hyvin, mutta äänekkäästi.
Tohtorilassa pikkumies käyttäytyi reippaasti, vaikka jalasta ajeltiin koneella vähän karvaa, otettiin verinäyte ja lopuksi laitettiin vielä siru. Simo sai "terveen paperit" ja molemmat kulkusetkin jo löytyi. Verinäytteestä tehdään sappihappotesti ja sen tuloksia joudutaan odottamaan muutama päivä.
Kotiin Simo Sukkela palasi yhtä kokemusta rikkaampana ja laastari tassussa.

Ei haitannut laastari menoa, vaan kotona laitettiin mummun kanssa heti ranttaliksi.

Meidän pienestä ihanuudesta on kuoriutunut esiin kauhea riiviö. Ilmekin on sellainen, että otsalohkosta kuuluu koko ajan sursursur, kun kuumeisesti mietitään seuraavaa mahdollista kepposta. Simo ei onnistu enää edes nukkuessaan näyttämään herrantertulta.

Huh hellettä, sanoo Simo... mutta vauhti ei hiljene yhtään. Se on oppinut kaikenlaista, mitä ei vielä tarvitsisi todellakaan osata... portaita se osaa jo kulkea ihan itse molempiin suuntiin, astumisotteita harjoitellaan edelleen ja haukkumalla yritetään saada oma tahto läpi. Hohhoijaa.
Kohta se varmaan jo nostaa koipeakin?

Ja tutkimusretket on pihanurmikolta laajentuneet viidakkoseikkailuihin. Ensi viikolla Vauhti-Simo sitten pääseekin ensivisiitille metsään.

Päättymättömässä sarjassamme 6-viikkoisen tutkimuksia:

Kamera? Sanoiko se jotain? Jee!

Hypäten vai mönkien yli?

Äitikoiran kanssa tutustutaan agilitytunneliin ja todetaan,
että tätä voi kivasti juosta eestaas peräkanaa.

Huimaako päätä kiipeillessä ja mahtaako tuulla huipulla?

Suuttuukohan Äiti ihan oikeasti, jos vähän maistan sen keppiä?

Lauantaina Vauhti-Simolla tulee matkamittarissa 6 viikkoa täyteen. Synttärin kunniaksi toinenkin korva on noussut pystyyn ja kuusiviikkoinen cairnintaimi näyttää melko terhakalle =)

Ja kovin on jo vauhdikasta pikkukoiran elämä. Täytyy juosta, jotta ehtii ihan joka paikkaan.

Ja sitten vielä vähän kierroksia lisää!

8.7. Simo saa tärkeitä vieraita. Tuleva omistaja Kaarina saapuu Eevan kanssa visiitille. Viimeksi Kaarina näki Simon kolmeviikkoisena, joten nyt vastassa onkin jo vähän toisenlainen otus.

Simon kutsumanimikin on jo julkistettu ja se tulee olemaan Vauhti. Kiva ja persoonallinen nimi, joka on tälle kaverille varsin osuva. Sovitaan kuitenkin, että Simo pitää toistaiseksi työnimensä... koska se on jo oppinut vanhan nimensä ja kasvattaja ei meinaa oppia uutta.... Voi voi tätä ihmisen varhaista taantumista =) Tulkoon siis Simosta Vauhti sitten muiden elämänmuutosten myötä.

Kaarina on avannut Vauhti-Simolle jo ikioman bloginkin, josta tulevaisuudessa saadaan lukea kuulumisia. Toivottavasti myös treenipäiväkirjaa sitten joskus, kun lapsuus on vietetty ja on aika aloittaa uudet kujeet.

Vauhti-blogi löytyy osoitteesta: http://vauhdikasta.blogspot.com

(kuva: Kaarina Ostrow)

Simo viihtyy telttamajoituksessa. Se ei oikein ymmärtänyt pentulaatikon ideaa, joten kyseisestä kapistuksesta luovuttiin jo juhannuksena. Varaston kätköistä löytyi tilalle Ikean pikkuinen (kissan)teltta, joka onkin ollut sille mieluinen majapaikka.

Simo on muutenkin varsin edistyksellinen pikkukoira. Viisiviikkoisena se tekee tarpeensa täsmällisesti paperille... On itseasiassa tehnyt jo neljäviikkoisesta asti paria hutia lukuunottamatta. Meillä on kaikki matot normaalisti lattialla, eikä ylläreitä tarvitse pelätä, vaikka vauvakoira huitelee valtoimenaan huushollissa. Tarpeet tehdään monesti jo uloskin.

Viisiviikkoisena se osaa jo rehvakkaasti ruopia takajaloilla pissittyään ja harjoittelee pontevasti astumista =O Tottapa hyvinkin. Korvakin sillä on jo antennina pystyssä ja toinen nousemassa hyvää vauhtia. Kovin on pikkuvanha tämä tapaus, ihan huvittava suorastaan. Mikähän tästäkin lopulta tulee....... ?

Päivityksiin pukkaa taas pitkää taukoa, mutta Simo Sukkelan valtakunnassa on kaikki hyvin edelleen =)
Simpan kanssa ollaan vietetty kesälomaa ulkoilmaelämästä nauttien. Säät on niin lämpimät, että pikkukoira voi ulkona ottaa varjossa pienet päikkäritkin temmellyksen ohessa.
Neljäviikkoinen cairnilapsi on reipas vesseli ja melkoisen tohkeissaan uudesta ulkomaailmasta.

Ja vauhtiakin jo piisaa !