Elämä pentulaatikon äärellä on senverran touhukasta ja mielenkiintoista, että näppiksen naputtelu ja blogipäivitykset on unohtuneet täysin. Ärripurrilan herkkupennuilla on kaikki hyvin ja ainoa syy hiljaiseloon on blogikirjoittajan tietokoneen välttely =)

Tällä hetkellä pentulaatikon asukit on jo neljäviikkoisia, mutta ennen reaaliaikaan palaamista, pieni kurkistus ensimmäisiin viikkoihin:

Toinen viikko

Sohvin viisikko & ottopojat pötköttelevät tyytyväisinä ja kasvavat tasaisesti. Ottopojilla oli aluksi vatsat vähän sekaisin, mutta tilanne rauhottui canicur & nutriplus-kuurilla. Maitobaarin antimista on nautittu hyvällä ruokahalulla ja vatsavaivoista huolimatta paino on noussut pienin, mutta tasaisin askelin.

Synnytyksen jälkeen Sohvi on ollut koko ajan hyvävointinen ja virkeä. Synnytyksen jälkeistä päivää lukuunottamatta ei lämpöä, vuotoa tai jälkisupistuksia ole ollut. Ruoka on maistunut erinomaisesti, vatsa ollut kunnossa ja maitotehdas pyörinyt täydellä teholla. 28.3. Sohvin vointi muuttui illalla äkisti huonoksi. Alkoi supistukset, joita tuli melko tiuhaan ja tila oli selvästi kivulias. Sohvi kulki häntä roikkuen, selkä köyryssä alakuloisena, eikä oikein jaksanut keskittyä pentuihinsa... Siitä samantien soitto päivystävälle lääkärille, joka ei suhtautunut asiaan kovinkaan vakavasti, eikä varsinkaan halunnut meitä myöhäisillasta vastaanotolleen. Siispä yö odottelua ja heti aamusta soitto omalle lääkärillemme, jonka vastaanotolle pääsimme välittömästi. Otettiin röntgenkuvat , joista selvisi ettei kohtuun ollut jäänyt mitään ylimääräistä. Kohdussa oli kuitenkin runsaasti limaa ja verikokeissa leukkarit lievästi koholla, joten Sohvilla diagnosoitiin alkava kohtutulehdus, kuten olin epäillytkin. Kotiin palasimme huojentunein mielin, antibioottikuurin ja kipulääkkeiden kera. Jo iltapäivällä kipulääkkeen vaikutus alkoi näkyä ja Sohvi oli taas oma iloinen itsensä ja hoiti tunnollisesti jälkikasvuaan. Selvisimme siis pelkällä säikähdyksellä, eikä tulehdus ehtinyt päästä valloilleen.

Pikkuväki on autuaan tietämätön äitikoiran vaivasta ja muustakin maailman menosta. Pentulaatikossa nukutaan tyytyväisinä kieli keskellä suuta ja haaveillaan seuraavasta tankkauksesta maitobaarissa.

Tokalla viikolla on edessä ensimmäinen kynsien leikkaus ja pikkuhiljaa odotellaan silmien avautumista. Viikon lopulla, viisikon viettäessä kaksiviikkois-synttäriään punnituksen lukemat näyttää muhkealle:

Suklaahippu 565 g, Suffeli 615 g, Supersalmiakki 603 g, Sukulaku 565 g ja Siirappinekku 519 g.