Pentulaatikko

sunnuntaina, joulukuuta 10, 2006


Pentulaatikko on tyhjä ja karvalapset maailmalla.
Kahdeksan intensiivistä viikkoa pentulaatikon äärellä on ohi.
Kahdeksan pitkää viikkoa, jotka kuitenkin eteni kuin pikakelauksella ja loppui ennenaikojaan.

Sydämellinen kiitos äidille ja Hennalle, jotka työpäivieni aikana toimivat "kenneltyttöinä" pentulaatikon äärellä.
Karvalapsille & uusille perheilleen toivon onnellista yhteiseloa.

Pentulaatikko vaikenee toistaiseksi.
=)



Tänään sitten joukon viimeisenä Tankero muutti uuteen kotiinsa Espooseen. Onneksi Ärripurrilaan jää siskolikka Ruuti, ettei tule totaalista tyhjiötä tämän penturuljanssin jälkeen............

lauantaina, joulukuuta 09, 2006


Ärripurrilassa on elämänmeno rauhoittunut melkoisesti, kun pentuja on jäljellä enää duetto.
Ruuti & Tankero viihtyvät mainiosti kaksinkin, eikä sisarusten lähtö ole aiheuttanut mitään hämminkiä. Ainoa seuraus sisarusten lähdöstä on se, että yörauha on palannut tähänkin taloon. Kaksin pennut malttavat nukkua yönsä hipihiljaa aamuun asti...... Ja kasvattajan korvat laulaa hoosiannaa.
Viisikon muut jäsenet on sopeutuneet hyvin ja nopeasti uusiin koteihinsa, mikä ilahduttaa suuresti.

Rakkaita terveisiä Ronjalle, Maisalle ja Duffylle!

torstaina, joulukuuta 07, 2006


Väki vähenee ja jäljellä on enää Tankero & Ruuti. Karvalasten 8-viikkois synttäreitä vietettiin tänään siis pienellä porukalla ja melko rauhallisissa tunnelmissa.


Itsenäisyyspäivänä myös Duffy haettiin uuteen kotiinsa Helsinkiin.


Keskiviikkona Ronja muutti uuteen kotiinsa Nummelaan Tellu-cairnin kaveriksi.


Tiistaina sitten ensimmäinen viisikosta lähti uuteen kotiinsa. Maisa muutti Mokka-cairnin kaveriksi Nastolaan.



Päivät hupenee viisikon touhuja hämmästellessä.
Pikkuväen kanssa on pöytätreenien lisäksi harjoiteltu jo vähän hihnassa kävelyä ja luoksetuloakin.
Luovutusajankohta lähenee ja pennut on vielä siistittävä lähtökuntoon. Haikeus alkaa hiipiä puseroon väkisinkin...


Voisko aamu enää ihanammin alkaa...........?
Juu, mieleen tulee montakin miellyttävämpää tapaa aloittaa uusi päivä.
Karvalapset on yökyöpeleitä ja olleet koko ajan. Joka aamu (lue; yö) ne herää klo 4.00 leikkimään ja pärisemään. Se on jo sinänsä vähän rasittavaa, mutta ei siinä vielä kaikki. Lisäksi kasvattajan aamuja sulostuttaa tilataide, jota pikkuväki on alkanut viime öinä harrastaa. Tälle ilmaisuvoimaiselle taiteenlajille on ominaista se, että a) ensin tehdään tarpeet valtavan täsmällisesti paperille kuten kuuluukin b) sitten levitetään kaksupaperit ympäriinsä ja siirretään peti niiden keskelle c) lopuksi siirretään kaksupaperi vielä petiinkin.
Tällainen fantastinen asetelma on sitten kasvattajaa odottamassa kukonlaulun aikaan aamulla.
Masentavaa.
Tämä tilataide taitaa olla sukua jollekin jumalanteatterille, jossa yleisön joukkoon viskottiin kaksua? Ei valitettavasti oikein avaudu tavikselle... Ällöä.
Ja koska pikkuväki on uhrannut vuoteensa taiteen alttarille, ne sulloutuvat somasti ja viattoman näköisinä pienelle matolle nukkumaan.



Viimeiset pari viikkoa Nasu on puuhastellut taas ahkerammin karvalasten kanssa. Välillä koiraäipsä oli jo melkoisen kyllästynyt pikkuotuksiin... Heti kun riiviöt lakkasivat roikkumasta hanakasti tisseissä, äidinrakkaus alkoi taas kukoistaa. Tunnollisesti Nasu pesee, huolehtii, kasvattaa ja leikkii pikkuistensa kanssa. On hienoa ja hupaisaa seurata lattialla yhtenä kasana pyörivää ja pärisevää emoa & viisikkoa.

Maanantaina viisikko pakattiin autoon ja roudattiin eläinlääkäriin tarkastusta ja sirutusta varten. Karvalapset matkustivat tyytyväisinä kevythäkissään kuin vanhat konkarit. Tohtorilassakin ne käyttäytyivät varsin mallikelpoisesti, mitä ei näistä riekkujista ihan heti uskoisi.
Reissu sujui siis hyvin, joskin veti pikkuväen hieman vakavaksi.


Duffy totisena


Elämä karvalasten kanssa on tohinaa aamusta iltaan, eikä aikaa muuhun juurikaan jää. Blogiakaan ei ehdi päivittämään reaaliajassa, jotenka on taas kaiveltava näitä tapahtumia menneisyydestä...... Sunnuntaina Ärripurrilan luottokuvaaja & kummitustäti Hanna pärähti taas kameroineen paikalle. Tarkoitus oli viedä karvalapset luonnonhelmaan kuvattavaksi, mutta sade vesitti hyvät aikomuksemme. Hanna onnistui kuitenkin napsimaan sisätiloissakin villejä touhulakuvia viisikosta. Ensimmäiset seisotuskuvatkin otettiin ja karvalapset malttoivat poseerata varsin sivistyneesti.
Kuvaajalle nöyrät kiitokset jälleen kerran karvalasten ikuistamisesta =)
Pikkumamma kiittää ja kumartaa.

Duffy, Ronja & Ruuti

Ruuti, Ronja, Tankero & Duffy




Ruuti & Tankero

Ja lisää riehulaa...

Tankero sheikkaa

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

Kauhistus.
Meidän Ruutin korvat saavuttaa kohtuuttomat mittasuhteet. Rinsessasta on tullut ronsu.
Jos Dumbo on jäänyt sirkuksesta eläkkeelle, Ruuti voi lähteä korvineen vetämään lentonäytöksiä ?


Karvalapsilla on onnenpäivät.
Kasvattajalla on kurkku kipeä ja ääni hävinnyt, toista päivää mykkänä... Kuiskatut kiellot ei kuulosta kovin uskottavilta. Karvalapset taitaakin ajatella, että kun ei kukaan komenna kunnolla, kaikki on sallittua.
Koko aamupäivän viisikko on ahkeroinut, eikä Muumikaan jaksa niiden kotiaskareita enää valvoa.







Lisäksi ne yrittää olla ovelia. Askarreltuaan jotain luvatonta, ne lavastaa "syyllisen" rikospaikalle ja kaivaa esiin parhaan syytön-ilmeensä. "Mitään en ole tehnyt, se oli Joku Muu" =)

Silti ne on niin ihania. Jättävät jälkeensä melkoisen tyhjiön, kun tuosta joskus lähtevät maailmalle...... *niisk*