Elämän täytyy jatkua, vaikka yksi on joukosta poissa. Eikä riiviöviisikon kanssa edes ehdi kauaa surisemaan (suremaan siis).
Tenaville hankittiin viime viikolla viihdykkeeksi kissan rapinapussi. Pussi ei aluksi juurikaan kiinnostanut. Pikkuväki tuhahteli halveksien kissankuvatuksilla koristeltua hökötystä. Tänään rapinapussi alkoi sitten jo kiinnostaa... Pussissa piipahdettiin useampaan otteeseen Ruuti joukon johtajana. Lopulta pikkuväki taisi kuitenkin todeta, että pussi on hauskimmillaan revittynä ja retuutettuna. Kuten kaikki muukin irtaimisto.

















Sidostesukka voisi pikkuväen käsittelyssä kestää, mutta matot ei........ *huoks*
Vaan niinhän sitä perinnejollotuksissa todetaan, että lapsi on terve kun se leikkii.